Näin rakennat uutta liiketoimintaa
Matti Ristimäki
Keskeistä ei ole teknologia, vaan toimintamallien radikaali muutos
Tekoälyn hyödyntäminen tai mikä tahansa muukaan teknologian hyödyntäminen ei ole eikä saa olla itseisarvo. Niin tekoälyssä kuin digitalisaatiossa yleensäkin keskeistä on itseasiassa toimintamallin radikaali muutos. Monesti juuri keinoäly ja muut digitaaliset tekniikat ovat edellä mainitun toimintamallien radikaalin muutoksen mahdollistajia. Jotta voi muuttaa radikaalisti toimintamallejaan, pitää ymmärtää teknologiaa ja jotta osaisi hyödyntää oikealla tavalla teknologiaa, pitää ymmärtää syvällisesti minkälainen toimintamalli olisi ylivoimaisesti paras ja koukuttavin asiakkaiden näkökulmasta. Edelleen valitettavan usein Suomessa yritykset näkevät digitaaliset teknologiat (ml. keinoäly) tukitoimintona yrityksen sisällä. Jos halutaan saavuttaa eksponentiaalisesti skaalautuvia liiketoimintamalleja perustuen alustatalouteen ja keinoälypohjaiseen teknologiaan, pitää digitaalisuus olla yrityksen liiketoimintamallin, strategian ja johtamisen keskiössä, johtajien osaaminen ja kokemus mukaan luettuna.
Teknologia pitää meidät mukana kilpailussa
Teknologia tuskin töitä vie. Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa teknologian soveltava kehittäminen ja hyödyntäminen saattaa olla ainoa asia, joka pitää meidät kilpailussa mukana ja tätä kautta mahdollistaa jatkossakin suomalaisen työn kasvun. On sanottu, että Suomessa jokainen robotti on tuonut kolme uutta työpaikkaa. Teknologian ”älykkyyttä” hypetetään melko paljon. Lähellekään ihmisen tasoista ”aitoa” keinoälyä ei ole lähelläkään kaupallisessa muodossa olemassa. Toki on niin, että esimerkiksi laskentakapasiteetin kustannus-määrä-suhde kasvaa eksponentiaalisesti, joka tarkoittaa sitä, että 2040 vuonna nykyennusteen mukaan 1000$:lla saa saman verran laskentakapasiteettia kuin koko ihmiskunnan (7Mrd ihmistä) aivoissa on yhteenlaskettuna. Tämä saattaa mahdollistaa yllättävän nopean ja ennustamisen kannalta hankalan kehityspolun seuraavan 20 vuoden aikana. Toisaalta olisiko se kovin vakavaa, jos ihmiset pystyisivät ohjelmoimaan pelkästään hyvää tekeviä koneita, jotka hoitaisivat kaikki likaiset hommat ja ihmiset keskittyisivät vain empatiaa vaativiin tehtäviin.. Voitaisiin ottaa paljon rennommin.
Tunnista tekijät menestyksen takana
Viimeisimpänä trendinä suuryritykset ovat alkaneet rakentaa yhteistyötä startup-yritysten kanssa muistuttaen toistuvasti startup-yritysyhteistyön tärkeydestä. Harvassa ovat ne suuryritykset, jotka eivät ole rakentaneet hautomoa tai yhteistyötä jonkin olemassa olevan yrityshautomon kanssa. Yrityksissä tehdään paljon toimenpiteitä digitalisaation sekä startup-toimintamallien rakentamiseksi. Kehittyminen on ollut kuitenkin ennemmin korjaavaa kuin ”räjäyttävää”. Korjaava kehitys rakentaa uutta liiketoimintaa siinä määrin, että vanhoihin liiketoimintoihin kohdistuva eroosio saadaan korvattua ja tämän lisäksi luotua pientä kasvua. Seuraavat kolme tekijää estävät näkemykseni mukaan yrityksiä saavuttamasta ”räjäyttävän” kasvun: uponneisiin kustannuksiin jumiutuminen, oman liiketoiminnan kannibalisoinnin vaikeus sekä liian lyhyt mittaamisen aikajänne. Sisäisen startup-liiketoiminnan malli tarkoittaa sitä, että uutta liiketoimintaa käsitellään ja johdetaan kuin startup-yritystä, mutta isomman yrityksen sisällä. Tämäkään malli ei ole autuus, vaan sen toimivaksi saaminen edellyttää useita onnistumisia.
Jos yritetään matkia menestyneitä startup-yrityksiä, pitää tunnistaa, mitkä tekijät ovat taanneet menestyksen. Nämä ovat yrittäjän tai yrittäjien intohimo ja osaaminen, tiimin osaaminen ja yhteentoimivuus, liikeidean loistavuus, rahoituksen onnistuminen sekä onni. Suuryrityksessä on paljon inertiaa, joka tulee olemassa olevista rakenteista, kulttuurista ja asenteista, mutta siellä on myös potentiaalisesti paljon hyödynnettävissä olevia voimavaroja. Tällaisia ovat mm. valmiit asiakasverkostot ja -sopimukset, suuren toimijan uskottavuus, käytettävissä oleva tukiorganisaatio sekä kassa. Nämä ovat sellaisia voimavaroja, joista startup-yritys voi vain haaveilla.
Kirjoittaja on Matti Ristimäki, Tieto Oyj:ssä startup-johtajana luomassa uusia keinoäly- ja bigdata-palveluita sekä Tampereen kaupungin tekoälyn teemajohtaja. Ristimäki puhuu yleisöille uuden liiketoiminnan kehittämisestä, robotisaation ja tekoälyn luomasta työn muutoksesta sekä tulevaisuuden muuttamisesta.
