Tunneälykästä johtamista – Susanna Paloheimo
Johtaminen on täynnä haasteita, mutta yksi taito nousee kaiken keskiöön: inhimillisyys. Se voi aluksi tuntua vaikealta käsitteeltä – jopa pelottavalta. Ehkäpä se herättää muistoja menneistä kokemuksista, tilanteista, joissa puhuminen tai puuttuminen on tuntunut vaikealta. Ehkä työpaikan dynamiikka, opettajat, valmentajat tai aikaisemmat esihenkilöt ovat muokanneet käsitystä siitä, mitä johtaminen on. Jokainen tuo keskusteluun omat taustansa, kokemuksensa ja oletuksensa.
Mutta juuri siksi inhimillisyys ja tunneälytaidot ovat tärkeitä.
Inhimillinen johtaminen vaatii taitoja
Johtaminen ei ole synnynnäinen lahja, vaan taitojen kokonaisuus, jota voi kehittää. Kukaan ei synny erinomaisilla tunneäly-, palaute- ja vuorovaikutustaidoilla – ne vaativat harjoittelua. Tunneäly tarkoittaa kykyä tunnistaa, ymmärtää ja johtaa omia sekä muiden tunteita. Se koostuu muun muassa itsetuntemuksesta, empatiasta, itsehillinnästä ja paremmista vuorovaikutustaidoista. Tunteet kuuluvat työelämään, ja niiden hyväksyminen osaksi työyhteisöä voi muuttaa työskentelykulttuuria merkittävästi.
Kun keskustelua käydään avoimesti, oletukset ja väärintulkinnat saavat kyytiä. Dialogisessa keskustelussa ollaan tasaveroisia, keskitytään kuuntelemaan mitä toinen sanoo, eikä mitä oletan hänen sanovan, kysymään tarkennuksia ja ylipäätään luomaan yhteistä ymmärrystä.
Parhaimmillaan dialogisen keskustelun tuloksena syntyy yhteinen todellisuus, jossa ei tarvitse enää murehtia: ”Mitä hän tarkoitti?” ”Miksi sanoin noin?” ”Mitä tein väärin?” Sen sijaan voidaan keskittyä olennaiseen.
Aito vuorovaikutus rakentaa parempaa työyhteisöä
Elämme maailmassa, jossa viestimme tauotta – WhatsAppissa, LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa ja monilla muilla alustoilla. Mutta entäpä, jos palattaisiin perusasioihin ja kysyttäisiin toisiltamme:
- Mitä sinulle kuuluu?
- Mitä tuumaat tästä?
- Mikä on se pienin yhteinen asia, johon voimme sitoutua?
- Miten meidän kannattaisi olla, kun vaikea asia ei ratkea heti?
Johtajana voi olla helppo sortua ajatukseen, että työntekijöiden tulisi vain keskittyä omiin tehtäviinsä. Moni yrittäjä ja johtaja on varmasti toivonut, että kaikki vain ymmärtäisivät automaattisesti, mitä heidän kuuluu tehdä. Mutta organisaation kasvaessa johtajan täytyy myös kasvaa. Sama pätee asiantuntijaan, joka siirtyy esihenkilön rooliin – tittelit voivat muuttua hetkessä, mutta taidot eivät.
Johtaminen on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista
Brené Brown kirjoittaa kirjassaan Rohkaiseva johtaja huippuälykkäästä avaruusinsinööristä, joka toteaa: "Vaikeinta on ihmisten johtaminen." Tämä lause kiteyttää johtamisen haasteet. Ihminen ei ole kone, joka reagoi yksiselitteisesti käskyihin tai ohjeisiin. Hän tarvitsee tunneälykästä kohtaamista, selkeyttä, vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa. Hän haluaa palautetta, arvostusta ja tunnetta siitä, että hänet on kuultu.
Työelämässä tulee aina eteen tilanteita, joissa tunteet kuohuvat, konfliktit syntyvät ja ihmiset kaipaavat tukea. Aina tapahtuu jotain.
Johtamisessa tunneäly on keskeinen taito, sillä se auttaa ymmärtämään työntekijöitä, ratkaisemaan konflikteja ja luomaan hyvän työilmapiirin. Johtajana voi auttaa merkittävästi
kehittämällä omia tunneälytaitojaan, kuten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta.
Hyvä johtaja tuntee itsensä – ja kehittää itseään jatkuvasti
Vuorovaikutus paranee, kun opit ymmärtämään itseäsi ja tiimiäsi paremmin. Kun tunnistat, mikä saa eri ihmiset toimimaan tietyllä tavalla, ja kun tiedostat omat sokeat pisteesi, pystyt myös kehittymään paremmaksi johtajaksi. Erityisen tärkeää on kehittää palautteen
antamisen, vastaanottamisen ja käsittelemisen taitoja. Parhaat johtajat eivät vain johda muita – he myös johtavat itseään, myös omia tunteitaan.
Ihmisten johtaminen on haastavaa, jopa pirullisen vaikeaa. Mutta hyvä uutinen on, että se ei ole synnynnäinen kyky, vaan taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Inhimillisyys ei ole heikkoutta – se on johtajan tärkein vahvuus.
Kirjoittanut muutosjohtamisen asiantuntija Susanna Paloheimo. Paloheimo haluaa havahduttaa suomalaiset ymmärtämään, että toisten ihmisten palveleminen on parasta, ovat sitten kyseessä asiakas-, työkaveri- tai johtamispalvelut.
